Olen viime päivät kuumeisesti yrittänyt saada uutta blogia pelittämään, minkä takia päivitykset ovat jääneet vähiin. Tilanne paketin asentamisen suhteen näyttää kuitenkin vieläkin sen verran epätoivoiselta, että päätin luovuttaa hetkeksi ja kirjoittaa tänne. Taitaa seuraava etappi olla webhotelliostokset; nykyinen ExtraMini-kokonaisuus tuntuu olevan vähän liian nafti MysQl-tietokannoille ja muille. Sellaisia hirvityksiä kun blogipalvelu vaatii. Lisää levytilaa ja muita ominaisuuksia siis! Blogin kirjoittaminenko muka välineurheilua...

Sunnuntaina oli vuorossa taas tokokurssi, jossa tällä kertaa teemana oli noutaminen. Ei ihan meidän juttumme siis., vaan yrittänyttä ei laiteta ja vinkit ovat aina tarpeen. Leluleikeistä Mörkö innostuu eniten tahtojen taistelusta aka repimisestä, ja nouto taasen on vähän tylsä. Mitä ideaa siinä muka on, tuumii tulinen Mörkö hömönoutajien leipälajista. Pikkumusta kyllä hakee mielilelujaan hurjan kannustuksen siivittämänä ja on aina niin polleana, kun saa tavaran tuotua käteen asti. Kapulan suhteen sen sijaan olemme jumittaneet samassa vaiheessa jo hyvän tovin. Mörkö kyllä ottaa kapulan suuhun - periaatteessa -, mutta ei kannattele sitä omin voimin. Kapulan koosta ei pitäisi kiikastaa, sillä kapula on extrakääpiömallistoa ja varsin kevyt kapine.

Teimme paljon erilaisia harjoituksia, ja Mörkö jaksoi leikkiä hienosti melkein koko tunnin. Lelujen kanssa sujui yleiseen tasoon verrattaessa mainiosti, sillä Mörkö nosti köyttään maasta, haki sitä ja innostui siitä, vaikka se olikin ollut maassa vähän aikaa liikkumatta. Kapulan kanssa pysyteltiin samalla tasolla. Noutotreenien lisäksi alussa otettiin ringissä pujottelua ja koirakujan läpi luoksetuloa, missä molemmissa Mörkö toimi mahtavasti. Pidin koirakujan juoksua hyvin epävarmana palana purtavaksi, varsinkin kun Milo-cavalier istua napotti rivissä muiden joukossa, mutta turhaan huolehdin. Mörkö viiletti tohvelit vinkuen nätisti sivulle ilman ajatustakaan muista. Hieman se kyllä paineistuu tuollaisissa tilanteissa; se vilkaisi matkan aikana kerran sivulleen, minkä jälkeen kiihdytti kahta kauheammin.

Keskiviikon tokoihin saavuimme himpun myöhässä kyytiongelmista johtuen. Hyvin pääsimme kuitenkin vielä mukaan peruskäskyjen ja paikallaolon maailmaan. Ensimmäisenä harjoituksena oli ringissä peräkkäin kulkemista ja kouluttajien kättelemistä. Juuri autosta kömpineellä Mörköllä oli vauhti päällä ja se oli hirmu innoissaan menossa moikkaamaan käteltäviä ihmisiä, mikä ei tietenkään tässä harjoituksessa ollut toivottavaa. Seuraavaksi lelun kanssa nopeita peruskäskyjä sekä kaukokäskyjä, sitten erilaisia paikallaoloja aina tiivistunnelmaisesta ringistä pujotteluun. Pujottelupaikallaolo oli melkoisen haastava juttu: koirat muutaman metrin päässä toisistaan, ohjaajat kaukana ja välistä pujottelee vieras koira. Vaan ei ongelmaa tässäkään ja Mörkö hoiti homman hienosti. Lopuksi vielä pareittain minimatkan päässä peruskäskyjä ja kättelyä koirat sivulla istuen. Viimeiseksi pyysin kouluttajaa nakittamaan Mörköä, jotta pikkukoira hoksaisi luoksepäästävyyden olevan kiva juttu. Mörkö istui sievästi sivulla ilman hökeltämisiä tai pakittamisia, hienoa!

Molemmilla kerroilla Mörkö oli pääsääntöisesti irti eikä remmittömyyden suhteen ollut mitään ongelmaa. Pikkumusta on vain niin mahdottoman kuuliainen nykyään; mollottaa koko ajan Mitä voisin tehdä seuraavaksi -katseella, häntä viuhuen ja nassu loistaen. Voi olla vain tyytyväinen!