Kalenteri tupsahti laatikkoomme viime viikolla ja siellähän se mörriäinen tosiaan oli: kannessa, omalla kalenterisivullaan ja vielä takakannessa. Nyt kyllä harmittaa, että Tolenterin kalenterikisa jäi väliin. No, ensi vuonna sitten! :)

Kaivelin vanhoja kuva-arkistoja mietiskellessäni koirien varsinaisille sivuille uutta ilmettä, ja löytyi kivoja liitelykuvia Topista:







Kävimme eilen tokoryhmässä eikä oikein kehuttavasti mennyt. Mörkö oli jotenkin niin kankea, kuin vanha papparainen eikä ollenkaan samanlainen sähäkkä sinko kuin yleensä. Maahanmeno tuntui olevan tuskaista ja siltä se myös näytti: hänen korkeutensa suvaitsi polvistua vain hyvin, hyyvin hitaasti liikuttaen kutakin tassua kerralla korkeintaan kaksi milliä. Seuraaminenkin oli aivan liian työlästä. Niinpä keskityimme rauhallisempiin liikkeisiin ja paikkamakuu sujuikin aika hienosti ilman hörhöstystä. Saimme myös hyviä vinkkejä liikkeestä seisomiseen ja seuraamiseen, joka sekin tuppaa olemaan vähän retuperällä. Tokoilut pitää saada ehdottomasti säännöllisemmiksi ja selkeämmiksi, jos me nyt sinne kevään virallisiin ollaan menossa... ;)

Ilmoitin Mörkön ensi viikolla oleviin JoA:n itsenäisyyspäivän kisoihin pari viikkoa sitten. Hirvittää kyllä miten sujuu, maneesi on hevoskäytössä ja ne kaikki ihanat kakkakikkareet ovat Mörkölle ihan uusi juttu. Saattaa olla, että ne kiinnostavat paljon enemmän kuin radalla hyppely. No, pitää ottaa kisat ihan vaan kokemuksen kannalta, tulostavoitteita ei ole varmaankaan viisasta asettaa ;) Treenit on tosin menneet viime viikkoina tosi hyvin, intoa ja vauhtia on Mörköksi hienosti. Hajut välillä vetää nenun maahan, mutta haistelu loppuu kyllä kiellosta. Kepitkin M osaa nyt hakea itse ja puomin juoksukontaktissa ei ole ongelmaa.

Topi on kyllä niin pohjattoman ahne ettei mitään rajaa. Aamulla se tulee herättämään saadakseen raksun. Ja herättämisestähän seuraa nami Topin ajatuksenkululla näin: herätän -> saan sängystä lelun -> kanniskelen lelua ympäri taloa -> minun käsketään viedä lelu takaisin -> vien lelun = tottelin käskyä = saan palkan eli namin. Topi soveltaa samaa logiikkaa myös haukkuessaan: haukun, jotta voin lopettaa ja saada namin. Fiksu koira, omasta mielestään ainakin!