Vuodatuksen kenkkuilujen ja omien kiireiden takia tavoitehöpinät ovat lykkääntyneet ja lykkääntyneet, mutta tässä nyt vihdoin ja viimein mietteitä viime vuodesta. Nekin on kirjoitettu jo jokin aika sitten, mutta eihän tässä tammikuun loppupuolella mikään kiire vielä ole..

"Vuosi vaihtui rakettien säestämänä hurjassa talvimyrskyssä. Sen kunniaksi lienee olevan paikallaan tehdä katsaus viime vuoteen ja vähän tähystellä tulevaisuuteenkin.

Mitä me sitten teimme vuonna 2008? Muuttuiko jokin, saavutettiinko tavoitteet, tuliko takapakkeja?

Kun nyt tarkastellaan vuoden 2007 lopussa asetettuja tavoitteita, niiden toteutuminen jakautuu suorastaan kummallisesti. Agilityn osalta lihavoidut kohdat näyttävät olevan nähtävyys, kun taas toko ja muut lajit loistavat pulleilla kirjaimillaan, vaikka asian luulisi olevan täysin päinvastoin.

Mörkön osalta painavin syy löytyy todennäköisesti kisatilastoista - agilityvuosi oli pitkälti kilpailullisten tavoitteiden täyttämistä, muut lajit taas tukevan pohjan rakentamista. Kilpailukaudella kehitys tekniikan osalta junnasi pitkälti paikallaan, mutta samalla kisatilanteet tulivat remmin molemmille päille tutuiksi ja yhteenpelaaminen hioutui. Voisin myös sanoa, että ainakin tämä toinen pää oppi katsomaan epäonnistumisia vähän laajemmasta kuvakulmasta ja käsittelemään niitä. Kaiken kaikkiaan agivuosi oli Mörkön kanssa varsin hieno. Kilpailulliset tavoiteet, nousunollat kakkosiin, täyttyivät heti vuoden ensimmäisissä kisoissa ja vuoden viimeisissä kisoissa, lokakuussa, käpälässä oli jo menolippu kolmosiin. Vuoden aikana tuli kirmattua monta mallikasta nollaa, kahmittua kahmalokaupalla pokaleja ja ruusukkeita, sekä vietettyä monta mahtavaa kisapäivää. Niin Mörkö kuin minäkin tutustuimme moniin uusiin kasvoihin ja pääsimme sisään kisaamisen maailmaan. Oli myös hauskaa nähdä, miten tietty porukka meidän kanssamme on edennyt samaan tahtiin - miten me samat ihmiset törötimme kakkosissa palkintopalleilla kerta toisensa jälkeen, kaikki aina omat tyyppivirheet tehneinä. Hyvin menneiden kisojen kääntöpuolena olivat treeneissä alati pahenevat ongelmat. Alkuvuodesta Mörkö kiiti radoilla korvat heiluen intopinkeänä, keväällä se teki siististi ja kuuliaisesti, kesällä vaihdellen ja innottomasti ja lopulta syksyllä haluttomasti ja hitaasti. Kisoissa koira pysyi lapasessa hämmästyttävän hyvin, mutta treeneissä kytkin nostettiin heti, kun esteet ilmestyivät näkyviin. Ongelma liittyi pelkästään agilityyn - muissa tilanteissa irtipitäminen ei ollut ongelma nimeksikään, vaan koira teki esimerkiksi tokon parissa töitä häntä heiluen, koko ajan visusti kuulolla. Probleeman purkamiseksi yritetään nyt tehdä kovasti töitä.

Topin agilityt jatkuivat entiseen malliin. Loppuvuodesta kisailtiin pari kisaa ja löydettiin paha rimaongelma, mihin nyt kiinnitetään erityistä huomiota. Puomin kontaktit jatkuvat ikuisuusprojektina.

Itselleni vuosi oli myös todella opettava monella tapaa. Kisaamisen koukerot tulivat tutuiksi ja treenaamistakin oppi katsomaan hieman eri silmällä. Kaikkein opettavaisinta ja samalla huikeinta oli kuitenkin päästä touhuamaan erilaisten koirien kanssa - suurensuuri kiitos siis Jonnin, Cassen sekä Ilon omistajille mahtavista liitelijöistä! Oli todella hienoa päästä kisaamaan ja treenaamaan kaikkien kolmen kanssa.

Mörkön kanssa saavutettiin tokon osalta monen monta pienempää merkkipaalua, eikä tässä vaiheessa yhtään harmitakaan sen virallisen kisauran yhä lykkääntynyt aloitus. Seuraamisessa köröttelemme nyt vihdoinkin samassa kärryssä ja pitkäjänteisyys työskentelyssä on ottanut huimia harppauksia eteenpäin. Treenailimme myös melkoisen ahkerasti läpi vuoden, minkä lisäksi kävimme muutamalla tehokurssilla ja koulutuksessa sekä kokosimme oman treeniryhmän häiriötreenejä varten. Niskasta itseään ottaminen oli siis myös yksi saavutetuista tavoitteista :) Tärkeimpänä juttuna vuodesta jää kuitenkin mieleen pienen hassun cavalierin innosta loistava nassu ja huimaa vauhtia viuhuva häntä - kivaa siis oli ja se olikin vuoden päätavoite.

Topi taasen on jatkanut menestyksekkäästi bravuuriensa, vinojen perusasentojen ja peruutusluoksetulojen, ahkeraa harjoittelemista, niin kuin suunnitelmissa olikin.

Mejävuosi oli sekin mukava - Topi jäljesti urheasti kokeessa ja Mörkö nuuskutteli nenä pitkällä yhä haastavampia jälkiä. Hyvillä mielin siis taas ensi vuonna suuntaamme ulkoiluttamaan ystäväämme veristä sientä

Näyttelyvuosi oli melkoinen floppi. Ensimmäisissä näyttelyissä sekä minulla että Mörköllä oli ihan hirveän kamalaa kaikin puolin, joten ne saivat jäädä. Match show -kehiin sen sijaan palasimme ja vanhat tuomarienhurmauskikat olivat yhä tallessa, mistä kiitoksena oli muun muassa BIS1 -pysti. Ei hassummin!"

Vuoden 2009 tavoitteet ovat vielä siirtämättä tekstiksi, mutta omassa päässä ne ovat kristallinkirkkaina ja se varmaan on tärkeintä. Yritetään saada ne mahdollisimman nopsaan tännekin kaiken kansan pällisteltäviksi :)