Topin komea kuontalo oli päässyt päivänvaloa pakenevaan kuntoon: korvakarvat hapsottivat, kainalot olivat täynnä kaikenmaailman roskia ja kaikkein pahimpana housukarvat olivat täysin huopaantuneet muhkeiksi paakuiksi. Ei kun siis vain sakset ja kampa käteen ja töihin. Ensin kyytiä saivat suurimmat karvaköntsäleet sukukalleuksien ympäriltä. Sekä koira että parturi pääsivät huomattavasti helpommalla, kun ne vain nipsaistiin pois, meidän kun ei tarvitse näyttelyille korvaamme lotkauttaa ja löytyyhän tuota turkkia sen verran paljon etteivät pienet menetykset oikein missään näy. Vielä pelastettavissa olleet takut joutuivat kamman uhreiksi ja siitä hommasta Topi ei oikein perustanut: maata nyt ketarat ojossa nipisteltävänä eikä Frolicejakaan saanut jatkuvalla syötöllä. Hengissä kuitenkin selvittiin tästäkin ja päästiin jatkamaan kauneustoimenpiteitä. Pian olivatkin kainalot puhtoiset ja silokarvaiset ja taas pieni osa pohjavillasta poissa. Pohjavillaa tuntuu vain riittävän ja riittävän, siitä saisi varmasti  ihan miesten kokoisen villapaidan, niin paljon sitä on. Korvakarvojen siistiminen sai jäädä ensi kertaan, sillä parturin kädet alkoivat lähennellä puutumispistettä ja Topiakin alkoi ilmiselvästi kismittää karvojen repiminen sinne tänne. Tässäpä siis pikasiistitty viisvee tolleriuros, olkaapa hyvä:

 

Parturointikärsimysten vastineeksi pallo otettiin esiin ja siitäkös pojat tunnetusti riemastuivat.


Heitä! Heitä jo!


Ja eläin oli?

Palloremuamisen jälkeen käväisimme läheisellä treenikentällä harjoittelemasssa malttamisharjoituksia agilityn lähdössä. Lähdöt ovat tällä hetkellä pienoinen kompastuskivemme Topin kanssa, se kun odottaa niin täynnä intoa radalle pääsyä. Harjoitusta, harjoitusta ja harjoitusta vain, eihän hommaan muu auta. Otimme vielä molempien koirien kanssa paikallaoloa. Venytin aikaa hieman liian pitkäksi, jolloin Mörkö hipsi luokseni ja kävi eteeni makaamaan. Pitää nyt vain muistaa malttaa, koska muuten junnaamme tällä samalla tasolla vuosikausia.

Koirille on nykyään tosi hankala keksiä mitään sisätiloissa mahdollisia aivojumppajuttuja tavallisten raksupiilojen ja aktivointipallojen lisäksi, sillä en vain keksi enempää opetettavia temppuja. Laatikkoleikissäkin molemmilla koirilla on jo monta toimintoa (nenällä tökkääminen, pään painaminen kohteelle, tassulla painaminen, tassulla kaivaminen, kohteen päälle makaamaan meneminen, kohteen nostaminen, tassulla liikutteleminen) ja senkin suhteen alkavat ideat loppumaan. Pitänee selailla kirjoja ja yrittää sieltä bongailla jotain kivoja temppuiluja.