Perheemme kääpiöedustus kävi eilen vähän pitämässä hauskaa Siilinjärvellä yhteensä kolmella radalla. Sää ei ollut kehuttava: vettä satoi kun saavista kaatamalla koko päivän ja hevosmaneesin ympäristö oli inhassa liejussa. Lisähaastetta päivään toi mini kakkosissa kisannut Demi-cavalier, jonka kanssa Mörkö oli lähekkäin lähtölistassa. Päätin kokeilla toisenlaista taktiikkaa kuin ennen, ja päästin Mörkön tutustumaan Demiin ennen rataa - kielletty hedelmähän se aina eniten houkuttaa. Se olikin oikea ratkaisu ja Mörkö ei vilkaissutkaan ihanaan tyttöön päin silloin, kun tehtiin hommia. Tosin hommia me ei kovin uutterasti tehty, vaan kirjaimellisesti vain pidettiin hauskaa.
Ensimmäinen rata oli sekä teknisesti haastava että ihanneajaltaan tiukka. Heti alkuun oli hyppy - hyppy - kepit vaikeassa kulmassa. Päätin ottaa riskin, ja ohjasin koiran keppien vasemmalta puolelta, jolloin koiralle itselleen tuli isoin työ löytää oikea väli. Onnistuessaan laskin sen puolen olevan nopeampi vaihtoehto. Mörkö oli ennen rataa tosi hyvässä vireessä, kun oli innostunut repimään uutta MM-kisoista mukaan tarttunutta namitaskupatukkaa. Kokeilin lähtöä niin, että Mörkö on sylissä, josta suoraan lentää radalle. Se toimi, ja koira lähti tosi vauhdikkaasti etenemään kohti keppejä. Kroppa ei kuitenkaan kääntynyt riittävän sutjakkaasti, ja vaikka miten Mörkö yritti, se päätyi silti kakkosväliin. Vitonen siis tästä. Kuitenkin, vaikka palasimme takaisin keppivirheisiin, olin hirmu tyytyväinen siihen miten koira yritti hakea keppejä, ei haahuillut, vaan oikeasti tiesi mitä pitäisi tehdä ja eteni päättäväisesti oikealle esteelle. Vitosen lisäksi saimme reilusti aikavirhettä ja tuloksella 16.20 sijoituimme kolmansiksi. Ei siis vieläkään kisaa ilman palkintoa! ;)
Toinen rata oli sekin teknisesti vaikea: paljon ansapaikkoja ja hankalia linjoja esteille, ja myös ihanneaika oli taas tiukka. Koska tiesin, ettemme ihanneaikaan pääse, juoksin kontaktit täysillä läpi ja vedätin koiraa reilusti niin, että se jäi välillä paljonkin selän taakse. Kepeiltä taas vitonen, mikä oli aika jännä juttu. Mörkö ei nimittäin haahunnut tai edes juossut keppien ohi, vaan meni taas toisesta välistä sisään. Sitä se tekee todella harvoin, liekö sitten ekalla radalla vahvistunut toiseen väliin meno vai mikä oli kyseessä. Puomin alasmenon loikkasi, mutta otti kuitenkin. Keinu oli kolmanneksi viimeisenä, ja kun oli jo keppien vitonen alla, en jäänyt koiran tueksi vaan juoksin reilusti poispäin. Sitä Mörkö ei kestänyt, vaan hyppäsi hieman ennen keskikohtaa pois esteeltä. Treeneissä se on tehnyt poishyppäämistä, joten hyvä tietää, että voi tehdä sitä myös kisatilanteessa. Tämän radan tulos 27.74, eli yli tulosrajan. Vaikka meillä muhkeita yliaikoja ennestään onkin, taitaa tämä voittaa kaikki aiemmat kepeästi. Saavutus sekin :)
Kolmannelle radalle ei ollut enää minkäänlaisia tulostavoitteita ja Mörkölläkin alkoi olla vähän pläähyyh-tunnelmat päällä. Rata oli B-kisan rata nurinpäin, eli keinu oli taas kummittelemassa, tällä kertaa heti alussa. Nyt jäin koiran tueksi keinun vierelle, tuloksena hyvin hidasta toimintaa, mutta tuli kuitenkin urheasti alas asti. Sitten teki sen, mitä olen pelännyt kisoissa tapahtuvan, eli lähti takaisin keinulle, kun se pamahti. Ei kuitenkaan räyskyttänyt tai hyppinyt, kävi vain tsekkaamassa mitä tapahtui, minkä jälkeen malttoi hienosti lähteä jatkamaan. Puomilla juoksin taas reilusti ohi, ja kun olin sijoittunut vähän vinoon esteeseen nähden, koira hyppäsi pois sivusta, josta tuli virhe. Mörkön kisauran eka kontaktivirhe ja sekin ihan tarkoituksellinen :) Seuraavatkin virheet tulivat kontaktiesteeltä, aalta, kun vedin koiran esteen ohi. Uusintayrityksessä ei ollut tarpeeksi vauhtia, ja meno loppui ylösmenon puoleenväliin. Rapsutin kannustukseksi koiraa vähän leuan alta, josta kosketusvirhe. Kolmannessa aan yrityksessä kävi samoin kuin toisessa: vaikka Mörkö sinnikkäästi yritti kiivetä ylös harjalle asti, luisui se yhtä kovaa vauhtia alaspäin. Kolmas kielto toi sitten hylyn.
Tosi mielenkiintoiset kisat siis, virheet eivät olleet lainkaan mitään tyyppivirheitä meille. Suurin osa oli tosin tavallaan suunniteltuja: halusin nähdä miten koira toimii eri taktiikoilla ja usein ei toiminut ;) Esimerkiksi kontaktivirhe olisi ollut ihan täysin estettävissä, mutta halusin nähdä, onko koiran askel niin pitkä, että voi loikata ylikin. Tosin luulenpa joskus vielä repiväni hiuksia päästä, kun koira alkaa toden teolla loikkia kontakteja... Pitää vain sitten muistella tätä aikaa, jolloin oikein kannustin sitä tekemään niin.
Pieksämäelle pitää saada ilmeisesti vähän jännitystä ja paineita alle, koska ilmeisesti tulostaso laskee kuin lehmän häntä, kun olen itse rento. Ohjauskin oli eilen ihan hirmu epätarkkaa ja juoksentelin koiran edellä miten sattui. Mörkö toki paikkaa tosi näppärästi virheitäni ja hakee esteet, vaikka vedättäisinkin reilusti, mutta eiliset töppäilyt oli Mörköllekin vähän turhan suuria paikattaviksi. Kontakteillakin se katsoi vähän että "hei, unohtukohan sulta nyt joku vai pitääkö tästä ihan oikeesti mennä superhyperjättipupuloikilla yli?". Taidamme ensi lauantaina palata taas vanhaan kontaktitekniikkaan ainakin ekalla radalla; sitten jos emme ihanneaikaan pääse, niin seuraavalla radalla riskillä kannustan koiran laukkaan ja siten loikkaan ;)
Ensimmäinen rata oli sekä teknisesti haastava että ihanneajaltaan tiukka. Heti alkuun oli hyppy - hyppy - kepit vaikeassa kulmassa. Päätin ottaa riskin, ja ohjasin koiran keppien vasemmalta puolelta, jolloin koiralle itselleen tuli isoin työ löytää oikea väli. Onnistuessaan laskin sen puolen olevan nopeampi vaihtoehto. Mörkö oli ennen rataa tosi hyvässä vireessä, kun oli innostunut repimään uutta MM-kisoista mukaan tarttunutta namitaskupatukkaa. Kokeilin lähtöä niin, että Mörkö on sylissä, josta suoraan lentää radalle. Se toimi, ja koira lähti tosi vauhdikkaasti etenemään kohti keppejä. Kroppa ei kuitenkaan kääntynyt riittävän sutjakkaasti, ja vaikka miten Mörkö yritti, se päätyi silti kakkosväliin. Vitonen siis tästä. Kuitenkin, vaikka palasimme takaisin keppivirheisiin, olin hirmu tyytyväinen siihen miten koira yritti hakea keppejä, ei haahuillut, vaan oikeasti tiesi mitä pitäisi tehdä ja eteni päättäväisesti oikealle esteelle. Vitosen lisäksi saimme reilusti aikavirhettä ja tuloksella 16.20 sijoituimme kolmansiksi. Ei siis vieläkään kisaa ilman palkintoa! ;)
Toinen rata oli sekin teknisesti vaikea: paljon ansapaikkoja ja hankalia linjoja esteille, ja myös ihanneaika oli taas tiukka. Koska tiesin, ettemme ihanneaikaan pääse, juoksin kontaktit täysillä läpi ja vedätin koiraa reilusti niin, että se jäi välillä paljonkin selän taakse. Kepeiltä taas vitonen, mikä oli aika jännä juttu. Mörkö ei nimittäin haahunnut tai edes juossut keppien ohi, vaan meni taas toisesta välistä sisään. Sitä se tekee todella harvoin, liekö sitten ekalla radalla vahvistunut toiseen väliin meno vai mikä oli kyseessä. Puomin alasmenon loikkasi, mutta otti kuitenkin. Keinu oli kolmanneksi viimeisenä, ja kun oli jo keppien vitonen alla, en jäänyt koiran tueksi vaan juoksin reilusti poispäin. Sitä Mörkö ei kestänyt, vaan hyppäsi hieman ennen keskikohtaa pois esteeltä. Treeneissä se on tehnyt poishyppäämistä, joten hyvä tietää, että voi tehdä sitä myös kisatilanteessa. Tämän radan tulos 27.74, eli yli tulosrajan. Vaikka meillä muhkeita yliaikoja ennestään onkin, taitaa tämä voittaa kaikki aiemmat kepeästi. Saavutus sekin :)
Kolmannelle radalle ei ollut enää minkäänlaisia tulostavoitteita ja Mörkölläkin alkoi olla vähän pläähyyh-tunnelmat päällä. Rata oli B-kisan rata nurinpäin, eli keinu oli taas kummittelemassa, tällä kertaa heti alussa. Nyt jäin koiran tueksi keinun vierelle, tuloksena hyvin hidasta toimintaa, mutta tuli kuitenkin urheasti alas asti. Sitten teki sen, mitä olen pelännyt kisoissa tapahtuvan, eli lähti takaisin keinulle, kun se pamahti. Ei kuitenkaan räyskyttänyt tai hyppinyt, kävi vain tsekkaamassa mitä tapahtui, minkä jälkeen malttoi hienosti lähteä jatkamaan. Puomilla juoksin taas reilusti ohi, ja kun olin sijoittunut vähän vinoon esteeseen nähden, koira hyppäsi pois sivusta, josta tuli virhe. Mörkön kisauran eka kontaktivirhe ja sekin ihan tarkoituksellinen :) Seuraavatkin virheet tulivat kontaktiesteeltä, aalta, kun vedin koiran esteen ohi. Uusintayrityksessä ei ollut tarpeeksi vauhtia, ja meno loppui ylösmenon puoleenväliin. Rapsutin kannustukseksi koiraa vähän leuan alta, josta kosketusvirhe. Kolmannessa aan yrityksessä kävi samoin kuin toisessa: vaikka Mörkö sinnikkäästi yritti kiivetä ylös harjalle asti, luisui se yhtä kovaa vauhtia alaspäin. Kolmas kielto toi sitten hylyn.
Tosi mielenkiintoiset kisat siis, virheet eivät olleet lainkaan mitään tyyppivirheitä meille. Suurin osa oli tosin tavallaan suunniteltuja: halusin nähdä miten koira toimii eri taktiikoilla ja usein ei toiminut ;) Esimerkiksi kontaktivirhe olisi ollut ihan täysin estettävissä, mutta halusin nähdä, onko koiran askel niin pitkä, että voi loikata ylikin. Tosin luulenpa joskus vielä repiväni hiuksia päästä, kun koira alkaa toden teolla loikkia kontakteja... Pitää vain sitten muistella tätä aikaa, jolloin oikein kannustin sitä tekemään niin.
Pieksämäelle pitää saada ilmeisesti vähän jännitystä ja paineita alle, koska ilmeisesti tulostaso laskee kuin lehmän häntä, kun olen itse rento. Ohjauskin oli eilen ihan hirmu epätarkkaa ja juoksentelin koiran edellä miten sattui. Mörkö toki paikkaa tosi näppärästi virheitäni ja hakee esteet, vaikka vedättäisinkin reilusti, mutta eiliset töppäilyt oli Mörköllekin vähän turhan suuria paikattaviksi. Kontakteillakin se katsoi vähän että "hei, unohtukohan sulta nyt joku vai pitääkö tästä ihan oikeesti mennä superhyperjättipupuloikilla yli?". Taidamme ensi lauantaina palata taas vanhaan kontaktitekniikkaan ainakin ekalla radalla; sitten jos emme ihanneaikaan pääse, niin seuraavalla radalla riskillä kannustan koiran laukkaan ja siten loikkaan ;)
Kommentit